sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Huonoja merkkejä


On aina huono merkki jos yrittäjällä on kovasti aikaa miettiä tilansa sisustusta.

Kun avasin 2014 toimipisteen Lempäälään Sääksjärvelle, oli aikataulu äärimmäisen tiukka. Asiat loksahtelivat paikalleen siihen tahtiin, että minulla oli kutakuinkin viikko aikaa saada edes jotain tavaraa tilaan. Äitienpäivä lähestyi ja siihen sesonkiin piti osua.
Toinen lapseni oli noin 8kk ikäinen. Hän pääsikin äidin kanssa paljon mukaan työreissuille!

Tila oli iso, 40m2, pelkkää valkoista seinää ja kylmää sinisävyistä laattaa lattiassa. Ikeasta painelin hakemaan baaripöytäkorkuisen keittiönpöydän toimittamaan myyntitiskin virkaa. Silloisen hierojani kanssa maalasimme yhden seinän ruskeaksi.
Uusi hierontapöytä ei ehtinyt avajaisiin eikä ensimmäisille asiakkaille, joten matkapöytäni sai kelvata.
Kun asiakasvirtaa oli jo hyvin, päätin asennuttaa lattiaan mukavamman ja nätimmän laminaatin.

Ku
va lainattu netistä.
Avajaispäivänä saimme kaksi ensimmäistä viikkoa lähes täyteen asiakkaita! Tila siis ei ollut missään mielessä kaunis. Vain yksi kävijä totesi, ettei halua ostaa vaimolleen lahjaa tämän näköiseen paikkaan. Pahoittelin, etten ollut vielä ehtinyt saada tilaa täysin valmiiksi.

Myöhemmin neliöihin rakennettiin vielä erillinen hoitohuone ajatuksena saada siihen jonkun muun alan yrittäjä alivuokralaiseksi. Silloin kuvaan astui hyvinvointialan yrittäjä.

Hän maksoi hoitohuoneestaan kiinteätä vuokraa ja hoiti itse oman yrityksensä markkinoinnin. (Kirjoitan myöhemmin lisää aiheesta vuokralaiset).
Noin vuoden kuluttua alivuokralaisellani ei ollut vielä omia kotisivuja. Nykymaailmassa yritys ilman kotisivuja on lähes olematon. Toisinaan hän valitteli kuinka vähän hänellä käy asiakkaita.

Kerran olin taas lähdössä jakamaan mainoksia ja tarjouduin jakamaan samalla hänenkin mainoksiaan. Siinähän minä ne olisin samalla luukuista tiputellut kuin omanikin. Hänellä ei ollut vielä mainoksia painettuna.

Hierontapuolella ovi kävi tiuhaan tahtiin ja hierojallani oli hyvä asiakaskunta. Myyntitiskinä oli edelleen Ikean keittiönpöytä, maksu toimi vain käteisellä eikä sisustuksessa ollut mitään maalaisromanttisia tai muitakaan tilpehöörejä. Ja ovi kävi tiuhaan tahtiin.

Yhteisiin tiloihin (odotustila, wc) alkoi alivuokralaisen toimesta  ilmestyä sisustustavaraa. Osaan sanoinkin, että laita vaan lipasto siihen, se on ok. Sitten ilmestyi tuolit omieni tilalle, kukka-asetelmia, wc koristeita, hajusteita jne. Jopa asettamani vaatekoukku sai moitteita rumuudestaan. Ja hänellä oli hiljaista asiakasrintamalla.

Nämä tavarat ilmestyivät tilaan, joka ei kuulunut alivuokralaiselleni muuten kuin yhteiskäyttöön. Kerran minut sitten pyydettiin käymään "kuulemaan ajatuksia".
Karkeasti tiivistettynä nämä ajatukset yhteen lauseeseen oli;  "tämä tila ei myy". Korvamadon lailla tämä palaa mieleeni aika ajoin.
Sisusta pikkuhiljaa kun muulta tekemiseltä jää aikaa.

Jos sinulla on  kovasti aikaa miettiä tilasi sisustusta, jokin mättää MARKKINOINNISSA. Tärkein sisustuselementtisi on tyytyväinen asiakas! Jos varauskalenterisi on tyhjillään, mutta liikkeesi kaunis; JOKIN mättää markkinoinnissa.

Vinkki: Lue tarkasti vuokrasopimuksesi jos olet menossa alivuokralaiseksi toisen ammatinharjoittajan tiloihin. Pidä myös huoli, että olet varmasti ymmärtänyt sopimuksen sisällön. Jos olet asian kanssa tekemisessä ensimmäistä kertaa, luetuta sopimus jollakulla asiasta ymmärtävällä taholla ennen allekirjoittamista.
Sama juttu, jos olet ottamassa alivuokralaista!

Aloita pienestä ja hanki vain välttämättömät tavarat. Kalliin kassajärjestelmän sijasta pääset alkuun kassalippaalla (esim. Bauhaus) ja käteiskuiteilla (kirjakaupat).

”Kirjoittaja Virva Pulkkinen on yrittäjä,  koulutettu hieroja, liikuntaneuvoja ja akupunktiohoitaja. Kirjoittaa omasta liiketoiminnan polustaan haaveenaan auttaa omansa tai minkä tahansa alan yrittäjiksi ryhtyviä osumaan myötätuuleen ja vain hipomaan karikoita."




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti